Liikuntalabra

Liikuntalabran podcastissa vieraanani on väitöskirjatutkija Jari Karppinen, ja aiheena on liikkujan energiankulutus ja energia-aineenvaihdunta. Miksi jokaisen liikunta-alan ammattilaisen pitäisi tietää vähintään energia-aineenvaihdunnan perusteet? Mitä myyttejä liittyy energiankulutukseen ja sen mittaamiseen? Mistä johtuu, että energiankulutuksen ja fyysisen aktiivisuuden suhde ei ole suoraviivainen? Onko HIIT-treenin jälkipoltolla merkitystä? Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti kaikille energiankulutuksesta, liikuntafysiologiasta ja painonhallinnasta kiinnostuneille. Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, ravintovalmentajana, liikunnanohjaajana, fysioterapeuttina tai haluat tietää lisää energia-aineenvaihdunnasta, et voi jättää tätä podcastia väliin. Podcastin kuulet blogissa, ITunesissa, Spotifyssa ja Anchorissa Sisältö: (2:45) Kertoisitko vielä hieman itsestäsi? (5:55) Miksi jokaisen liikunta-alan ammattilaisen pitäisi tietää vähintään energia-aineenvaihdunnan perusteet? (11:55) Miten määritellään energiankulutus energia-aineenvaihdunta? (16:00) Mistä energiankulutus koostuu? (31:00) Miten energiankulutusta mitataan? (39:00) Kuinka tarkasti sykemittarit arvioivat energiankulutusta? (44:30) Mikä on fyysisen aktiivisuuden ja energiankulutuksen suhde? (54:50) Mistä johtuu, että energiankulutuksen ja fyysisen aktiivisuuden suhde ei ole suoraviivainen? (1:06:00) Onko HIIT-treenin jälkipoltolla merkitystä päivittäiseen energiankulutukseen? (1:10:00) Mitä myyttejä liittyy energiankulutukseen? (1:15:20) Mitä liikunta-alan ammattilaisen pitäisi tästä keskustelusta napata mukaan seuraavaan asiakastapaamiseen? (1:19:50) Miten Jariin saa yhteyttä, jos energiankulutus ja energia-aineenvaihdunta kiinnostavat? Kuuntele myös: NewtonFinland #7 Miksi riittävä energiansaatavuus on tärkeää kunto- ja huippu-urheilijoilla? – Ida Heikura (LitM) NewtonFinland #2 Liikuntaravitsemuksen optimointi, proteiinit ja säästöliekki – Mia Laakso (LitM) Seuraa Jaria sosiaalisessa mediassa: Twitter Instagram

Liikuntalabran podcastissa vieraanani on Elias Lehtonen, ja aiheena on sisäsoudun harjoittelu ja ohjelmointi. Mitä fyysisiä ominaisuuksia 500 m ja 2000 m soudut vaativat? Miten kannattaa ohjelmoida kuntoilijan sisäsoutuharjoittelua? Miten sisällytetään sisäsoutuharjoittelua CrossFit-urheilijan ohjelmointiin? Miten hyödyntää soutuergometrin näytön tietoja harjoittelussa? Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti sisäsoudusta ja yleisesti kestävyysharjoittelun fysiologiasta kiinnostuneille. Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana, kestävyysvalmentajana, fysioterapeuttina tai haluat tietää miten saada parempia tuloksia sisäsoudussa, et voi jättää tätä podcastia väliin. Podcastin kuulet blogissa, ITunesissa, Spotifyssa, Anchorissa ja YouTubessa. Lisää lajianalyyseja on tulossa tulevaisuudessa. Minkä lajin harjoittelusta ja ohjelmoinnista haluaisit kuulla lisää? Sisältö: (0:56) Kertoisitko vielä hieman itsestäsi? (2:33) Miten kiinnostuit soudusta ja liikuntafysiologiasta? (4:47) Miten olympiasoutu ja sisäsoutu eroavat toisistaan? (11:07) Mikä on olympiasoudun ja sisäsoudun suosio Suomessa ja maailmalla tällä hetkellä? (14:25) Mitkä ovat sisäsoudun kilpailumuodot? Nuuttila & Hautala (2017) (19:01) Miten eri soututyylit eroavat biomekaanisesti toisistaan? (32:00) Miten soutuergometriin asetettava vastus vaikuttaa soututekniikkaan? (39:55) Miten hyödyntää soutuergometrin näytön tietoja harjoittelussa? (42:05) Mitä fyysisiä ominaisuuksia lajit vaativat? (1:02:10) Miten ohjelmoisit hyväkuntoisen kuntoilijan sisäsoutuharjoittelua? (1:02:10) Mitä voisivat olla esimerkki laji- ja voimaharjoitukset eri mesosykleissä? (1:30:00) Miten Eliakseen saa yhteyttä, jos sisäsoudun harjoittelu ja tekniikka kiinnostavat? Elias Lehtonen Instagram Urheilulääkäriasema

Liikuntalabran podcastissa vieraanani on jälleen liikuntabiologi ja voimavalmentaja Tuomas Rytkönen, ja tämän toisen osan aiheena on voimaharjoittelun ohjelmointi. Miten mikrosyklin sisällä tapahtuva ohjelmointi kannattaa toteuttaa? Mitkä ovat periodisaation sisällä tapahtuvan ohjelmoinnin kulmakivet? Mitkä liikkeet sopivat erityisesti lihasmassan kasvatukseen? Miten ohjelmoida CrossFit-harjoittelua? Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti tavoitteellisen voimaharjoittelijan tai urheilijan ohjelmoinnista kiinnostuneille. Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana, voimavalmentajana, fysioterapeuttina ja ohjelmoit tavoitteellisen kuntoilijan tai urheilijan voimaharjoittelua, et voi jättää tätä podcastia väliin. Podcastin kuulet blogissa, ITunesissa, Spotifyssa ja Anchorissa Sisältö: (2:09) Mikä on periodisoinnin mikrosykli? (6:00) Mitkä ovat periodisaation sisällä tapahtuvan ohjelmoinnin kulmakivet? (09:30) Miten valmennettavan harjoittelutausta vaikuttaa ohjelmointiin? Liikuntalabra #4 Miten muokata heikosti kehittyvän voimaharjoitusohjelmaa ja saavuttaa tuloksia?– Aapo Räntilä (LitM) Liikuntalabra #3 Miten seurata palautumista kestävyysharjoittelusta? – Olli-Pekka Nuuttila (LitM) (20:00) Mitkä liikkeet sopivat erityisesti lihasmassan kasvatukseen? (35:30) Miten harjoitukset rytmitetään mikrosyklin sisällä? Liikuntalabra #5 Mitkä ovat tärkeimmät opit fysiikkavalmennuksesta Yhdysvaltojen lukioissa ja yliopistoissa? – Anssi Saari (PhD) NewtonFinland Podcast: #3 Liikuntaravitsemuksen jaksotus – Ida Heikura (LitM) (51:00) Mitkä liikkeet sopivat erityisesti maksimivoiman kasvatukseen? (55:00) Mitkä liikkeet sopivat erityisesti nopeusvoiman kasvatukseen? (59:10) Milloin hyödyntää painonnostoliikkeitä nopeusvoimaharjoittelussa? (1:03:40) Kuulijakysymys: Voiko taidollisilla harjoitteilla kehittää progressiivisesti suorituskykyyn tarvittavia fyysisiä ominaisuuksia? (1:07:20) Kuulijakysymys: Mitä vinkkejä CrossFit-urheilijan ohjelmointiin? (1:12:20) Kuulijakysymys: Miten ohjelmoisit harjoittelua, kun kilpailun ajankohta ei ole tiedossa? (1:18:10)Kuulijakysymys: Toimiiko samassa treenijaksossa ylävartalolle maksimivoimaa ja alavartalolle perusvoimaa? (1:18:30) Kuulijakysymys: Onko kuntoilijan hyvä pitää vuodessa muutaman viikon ylimenokausi ilman ohjelmaa (1:21:45) Miten Tuomakseen saa yhteyttä, jos voimaharjoittelun periodisaatio kiinnostaa? Tuomas Rytkösen yhteystiedot: Instagram Athletica.fi Mistä teemasta haluaisit lisää jaksoja? Käy vastaamassa spotifyssa, niin kehitetään yhdessä liikuntalabraa.

Liikuntalabran podcastissa vieraanani on liikuntabiologi ja voimavalmentaja Tuomas Rytkönen, ja aiheena on voimaharjoittelun periodisaatio ja ohjelmointi. Mitä on fysiikkaharjoittelun periodisaatio ja ohjelmointi? Mikä on periodisaation historia? Mitä ovat makro- ja mesosyklit? Mitä merkitystä on mesosyklien järjestyksellä? Mitkä ovat lineaarisen periodisaation ja blokkiperiodisaation heikkoudet ja vahvuudet? Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti tavoitteellisen voimaharjoittelijan tai urheilijan periodisaatiosta ja ohjelmoinnista kiinnostuneille. Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana, voimavalmentajana, fysioterapeuttina ja ohjelmoit tavoitteellisen kuntoilijan tai urheilijan voimaharjoittelua, et voi jättää tätä podcastia väliin. Podcastin kuulet blogissa, ITunesissa, Spotifyssa, Anchorissa ja YouTubessa. Sisältö: (1:36) Kertoisitko vielä hieman itsestäsi? #11 Voimaharjoittelu – Tuomas Rytkönen (LitM) Hornsby et al., 2020 (8:00) Mitä tarkoittavat fysiikkaharjoittelun periodisaatio ja ohjelmointi? (Buckner et al., 2017; Kiely, 2010, 2012, 2018) (17:20) Mikä on periodisaation historia? Stone et al. 2021 (22:50) Mitä ovat makro- ja mesosyklit? (45:10) Mitä merkitystä on mesosyklien järjestyksellä? (50:10) Mikä on riittävä maksimivoimataso nopeusharjoitteluun? (1:00:03) Mikä on sopiva mesosyklin pituus? (1:03:40) Mitkä ovat lineaarisen periodisaation ja blokkiperiodisaation heikkoudet ja vahvuudet? (1:09:10) Mihin lajeihin erilaiset periodisaatiomallit sopivat? (1:17:10) Miten Tuomakseen saa yhteyttä, jos voimaharjoittelun periodisaatio kiinnostaa? Tuomas Rytkösen yhteystiedot: Instagram Athletica.fi Kenet haluaisit Liikuntalabraan vieraaksi? Mikä on työnkuvasi? Käy vastaamassa kysymyksiin spotifyssa, niin kehitetään yhdessä liikuntalabraa.

Liikuntalabran podcastissa Petri Jalangon, LitM, FM, vieraana on Weber State -yliopiston apulaisprofessori Anssi Saari, ja aiheena on fysiikkavalmennus Yhdysvaltojen lukioissa ja yliopistoissa. Mitä sisältyy koulujen fysiikkavalmentajien työnkuvaan Yhdysvalloissa? Millaiset ovat harjoitteluolosuhteet? Miten lajivalmentajat, fysioterapeutit ja fysiikkavalmentajat ovat yhteistyössä? Miten painonnostoliikkeitä käytetään harjoittelussa? Miten liikuntatieteitä hyödynnetään harjoittelun suunnittelussa? Mitkä ovat tärkeimmät opit fysiikkavalmennuksesta Yhdysvaltojen lukioissa ja yliopistoissa? Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti fysiikkavalmennuksesta ja voimaharjoittelusta kiinnostuneille. Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana, voimavalmentajana, fysioterapeuttina tai haluat tietää minkälaista on työskennellä fysiikkavalmentajana Yhdysvalloissa, et voi jättää tätä podcastia väliin. Podcastin kuulet Petri Jalangon blogissa, ITunesissa, Spotifyssa, Anchorissa ja YouTubessa. Onko sinulla kokemusta fysiikkavalmennuksesta ulkomailla? Mitkä olivat työn parhaimmat opit? Osallistu keskusteluun! Sisältö: (2:58) Kertoisitko vielä hieman itsestäsi? (8:31) Miten kiinnostuit fysiikkavalmennuksesta ja liikuntatieteistä? (15:29) Avaisitko hieman Yhdysvaltojen koulujärjestelmää? (miten eroaa Suomesta, minkä ikäisiä on lukiossa/yliopistossa jne.) Missä nuoret harrastavat? (kouluissa vai seuroissa) (23:04) Montako lajia nuoret yleisesti harrastavat? (30:30)  Miten koulujen fysiikkavalmentajat ovat kouluttautuneet? (43:50) Miten joukkueiden lajivalmentajat, fysiikkavalmentajat, fysioterapeutit, ravintovalmentajat jne. ovat yhteistyössä? (49:20) Minkälaiset ovat harjoitteluolosuhteet? (1:00:00) Mistä fysiikkavalmentajat hakevat tietoa valmennukseen (vertaisarvioidut julkaisut, oppikirjat, käytännön kokemus jne.) Durell ym. 2003 (1:27:50) Mitä fysiikkaharjoittelulla tavoitellaan? (1:39:35) Miten painonnostoliikkeitä hyödynnetään harjoittelussa? (riittääkö tekniikka vai tehdäänkö nopeusvoimaharjoitteet mieluummin esim. kuntopallolla?) (1:47:55) Mitkä ovat vahvuuksia fysiikkavalmennuksessa? (1:52:10) Missä fysiikkavalmennuksen osa-alueessa on eniten kehitettävää? (2:04:19) Miten sinuun saa yhteyttä, jos fysiikkavalmennus Yhdysvalloissa kiinnostaa?

Liikuntalabran podcastissa Petri Jalangon, LitM, FM, vieraana on Aapo Räntilä, ja aiheina ovat voimaharjoittelun yksilölliset vasteet ja ohjelmointi.  Onko täysin voimaharjoitteluun vasteettomia valmennettavia (non-respondereita)? Mistä erot vasteissa johtuvat? Miten muokata heikosti kehittyvän harjoitusohjelmaa? Mitä myyttejä liittyy voimaharjoittelun yksilöllisiin vasteisiin? Miten satelliittisolut, geenit, ribosomin biogeneesi ja solusignalointi liittyvät vasteisiin? Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti voimaharjoittelusta, ohjelmoinnista, valmennuksesta ja fysiikkaharjoittelusta kiinnostuneille. Jos työskentelet voimavalmentajana, liikunnanohjaajana, fysiikkavalmentajana, fysioterapeuttina, tai haluat saada lisää voimaa ja lihasmassaa, et voi jättää tätä podcastia väliin.  Sisältö: (4:00) Miten kiinnostuit voimaharjoittelun tutkimisesta? (13:00) Miten määritellään non-responderi ja high/low-responderi? Do Non-Responders to Exercise Exist—and If So, What Should We Do About Them?, Pickering & Kiely (2019) (19:50) Miten seurata yksilöllisiä vasteita?  (26:18) Milloin voi todeta, että ei kehity tietyllä harjoitusohjelmalla? Variability in muscle size and strength gain after unilateral resistance training, Hubal ym. (2005) (33:15) Mitä jokaisen pitäisi huomioida lukiessaan tutkimuksia voimaharjoittelusta? (39:45) Mistä erot yksilöllissä vasteissa johtuvat? Newton Finland Podcast #15 Miten palautua fyysisestä rasituksesta? – Juha Hulmi (LitT) (45:45) Miten satelliittisolut liittyvät yksilöllisiin vasteisiin? Molecular Regulation of Exercise-Induced Muscle Fiber Hypertrophy, Bamman ym. 2018 (48:30) Miten valmentaja voi huomioida yksillöliset erot harjoitusohjelmien suunnittelussa? Liikuntalabra Podcast #3 Miten seurata palautumista kestävyysharjoittelusta? – Olli-Pekka Nuuttila (LitM) (57:20) Miten valmentaja voi huomioida yksillöliset erot harjoitusohjelmien suunnittelussa 10-14-vuotiailla joukkueurheilijoilla? Individual differences in the responses to endurance and resistance training, Hautala ym. (2005) (1:03:25) Miten muokata heikosti kehittyvän voimaharjoitusohjelmaa? Refuting the myth of non-response to exercise training: 'non-responders' do respond to higher dose of training, Montero & Lundby (2017) Investigating the reproducibility of maximal oxygen uptake responses to high-intensity interval training, Giudice ym. (2020) High Responders to Hypertrophic Strength Training Also Tend to Lose More Muscle Mass and Strength During Detraining Than Low Responders, Räntilä ym. (2021) (1:17:50) Miten ohjelmoida nopeasti kehittyvien voima- ja lihasmassaharjoittelua? (1:24:00) Mitä myyttejä liittyy voimaharjoittelun yksilöllisiin vasteisiin? (1:26:30) Lyhyesti: Miten ohjelmoida hitaasti kehittyvien voima- ja lihasmassaharjoittelua?

Liikuntalabran podcastissa Petri Jalangon, LitM, FM, vieraana on väitöskirjatutkija Olli-Pekka Nuuttila, LitM, ja aiheina ovat kestävyysharjoittelu ja palautuminen. Mistä kestävyysharjoittelussa täytyy palautua? Miten mitata palautuneisuutta? Millainen on hyvä palautumisen seurantamittari? Mitä leposyke ja sykevälivaihtelu kertovat palautumisesta? Miten hyödyntää mittaustuloksia harjoittelun suunnittelussa ja ohjelmoinnissa? Mitä myyttejä liittyy palautumisen seurantaan? Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti kestävyysharjoittelusta, palautumisesta, valmennuksesta ja fysiikkaharjoittelusta kiinnostuneille. Jos työskentelet kestävyysurheiluvalmentajana, liikunnanohjaajana, liikunnanopettajana, fysioterapeuttina, tai harrastat tavoitteellisesti kestävyysurheilua, et voi jättää tätä podcastia väliin. Sisältö: 00:01:20 Kertoisitko vielä lisää itsestäsi? 00:05:25 Miten kiinnostuit kestävyysharjoittelun ja palautumisen tutkimisesta? 00:08:15 Mistä kestävyysharjoittelussa tarvitsee palautua? 00:15:48 Miksi mitata palautumista? 00:20:30 Miten seurata palautumista? 01:01:00 Onko lääkäriasemien aktiiviliikkujan tutkimuspaketeista hyötyä? 01:06:30 Millainen on hyvä palautumisen seurantamittari? 01:09:30 Miten hyödyntää mittaustuloksia treenien suunnittelussa? 01:16:00 Mitä myyttejä liittyy kestävyysharjoittelun palautumisen seurantaan? 01:17:20 Lyhyesti: Miten seurata palautumista kestävyystreenistä? 01:20:25 Miten Olli-Pekkaan saa yhteyttä, jos kestävyysharjoittelu ja palautuminen kiinnostavat? Lähteet: Nuuttila, Olli-Pekka et al. “Monitoring Training and Recovery During a Period of Increased Intensity or Volume in Recreational Endurance Athletes.” International journal of environmental research and public health 18.5 (2021): 2401. Düking, Peter et al. “Monitoring and Adapting Endurance Training on the Basis of Heart Rate Variability Monitored by Wearable Technologies: A Systematic Review with Meta-Analysis.” Journal of science and medicine in sport 24.11 (2021): 1180–1192 Granero-Gallegos, Antonio et al. “HRV-Based Training for Improving VO2max in Endurance Athletes. A Systematic Review with Meta-Analysis.” International journal of environmental research and public health 17.21 (2020): 7999–. Halson, Shona L. “Monitoring Training Load to Understand Fatigue in Athletes.” Sports medicine (Auckland) 44.Suppl 2 (2014): 139–147. Newton Finland Podcast #14 Mitä on näyttöön perustuva urheilijan ravinto- ja fysiikkavalmennus? – Saana Jukola (FT) Newton Finland Podcast #15 Miten palautua fyysisestä rasituksesta? – Juha Hulmi (LitT)

Liikuntalabran podcastissa Petri Jalangon, LitM, FM, vieraana on VTT:n tutkija Ilona Ruotsalainen, FT, ja aiheina ovat nuorten liikunta, kestävyyskunto ja aivojen rakenne ja toiminta. Miksi nuoruus on tärkeä ajanjakso aivojen kehityksessä? Miten fyysinen kunto ja liikunta ovat yhteydessä aivojen kokoon? Miten aivojen koko vaikuttaa nuorten fyysiseen suorituskykyyn? Mitä liikunta-alan ammattilaisen pitäisi ottaa huomioon lukiessaan liikunta- ja neurotieteen alojen julkaisuja? Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti näyttöön perustuva tietopaketti lasten ja nuorten aivoterveydestä, liikunta- ja neurotieteistä, valmennuksesta ja oheisharjoittelusta kiinnostuneille. Jos työskentelet liikunnanohjaajana, liikunnanopettajana, fysiikka- tai lajivalmentajana tai fysioterapeuttina, et voi jättää tätä podcastia väliin. Podcastin kuulet Petri Jalangon blogissa, ITunesissa, Spotifyssa, Anchorissa ja YouTubessa. Sisältö: 00:01:10 Kertoisitko vielä lisää itsestäsi? 00:03:35 Miten kiinnostuit nuorten liikuntafysiologiasta ja aivoterveydestä? 00:05:11 Miksi nuoruus on tärkeä ajanjakso aivojen kehityksessä? 00:09:58 Miten poikien ja tyttöjen aivojen kehitys eroaa? 00:17:38 Miten aivojen harmaan ja valkean aineen rakenteet ja tehtävät eroavat toisistaan? 00:18:36 Miten tutkitaan fyysisen kunnon ja liikunnan yhteyksiä aivoihin? 00:28:25 Miten liikunta on yhteydessä aivojen eri osien kokoon? 00:33:00 Miten fyysinen kunto on yhteydessä aivojen eri osien kokoon? 00:36:00 Miksi liikunnan ja fyysisen kunnon yhteydet aivojen kokoon ovat erilaiset? 00:41:50 Minkälainen liikunta parantaa aivoterveyttä? 00:50:35 Mitä merkitystä aivojen koolla on nuorten fyysiseen toimintakykyyn? 00:55:40 Mitä jokaisen pitäisi ottaa huomion lukiessaan neurotieteellisiä julkaisuja? 01:05:53 Yhteenveto Lähteet: Ruotsalainen, Ilona. (2020). The Association of Physical Activity and Aerobic Fitness with Brain Structure and Functional Connectivity in Adolescents. Jyväskylän yliopisto.

Liikuntalabran podcastissa Petri Jalangon, LitM, FM, vieraana on Eero Haapala,FT, lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti ja yliopistonlehtori Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. Mitkä ovat liikuntafysiologian näkökulmasta tärkeimmät fysiologiset erot lasten ja aikuisten välillä? Mitkä ovat tärkeimmät harjoituksen akuuttien vasteiden erot? Miten valmentajan tulisi huomioida nämä erot treenejä ja kuntotestejä suunnitellessaan? Miten lapsen biologinen ikä, kypsyminen ja kasvu pitäisi huomioida fysiikkavalmennuksessa? Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti näyttöön perustuva tietopaketti lasten ja nuorten valmennuksesta ja oheisharjoittelusta kiinnostuneille. Jos työskentelet liikunnanohjaajana, fysiikka- tai lajivalmentajana tai fysioterapeuttina, et voi jättää tätä podcastia väliin. Podcastin kuulet Petri Jalangon blogissa, Itunesissa, Spotifyssa, Anchorissa ja YouTubessa. Sisältö: 00:00:49 Kertoisitko vielä hieman lisää itsestäsi? 00:04:00 Miten kiinnostuit lasten ja nuorten liikuntafysiologiasta? 00:10:22 Mistä tuli idea käsittelemäämme Haapala & Ihalainen (2018) artikkeliin? 00:12:25 Miten määritellään lapset, nuoret ja biologinen ikä? 00:15:50 Miten termit kasvu, kysyminen ja kehittyminen määritellään? 00:20:40 Miten arvioida lapsen biologista ikää? 00:23:00 Mitkä ovat tärkeimmät fysiologiset erot lasten ja aikuisten välillä? 00:29:30 Miten valmentajan voi huomioida erot kestävyysharjoituksia suunnitellessaan? 00:57:00 Miten valmentajan voi huomioida erot voimaharjoituksia suunnitellessaan? 01:04:00 Miten voima- ja taitoharjoittelu yhdistetään? 01:11:10 Miten valmentaja voi huomioida fysiologiset erot kuntotestejä suunnitellessaan? 01:27:30 Yhteenveto Lähteet: Behringer, M., Vom Heede, A., Yue, Z., & Mester, J. (2010). Effects of resistance training in children and adolescents: a meta-analysis. Pediatrics, 126(5), e1199-e1210. Haapala, E. A., & Ihalainen, J. K. (2018). Fysiologiset vasteet liikuntaan lapsilla ja nuorilla. Lloyd, R. S., Cronin, J. B., Faigenbaum, A. D., Haff, G. G., Howard, R., Kraemer, W. J., ... & Oliver, J. L. (2016). National Strength and Conditioning Association position statement on long-term athletic development. Journal of strength and conditioning research, 30(6), 1491-1509. Rumpf, M. C., Cronin, J. B., Pinder, S. D., Oliver, J., & Hughes, M. (2012). Effect of different training methods on running sprint times in male youth. Pediatric exercise science, 24(2), 170-186.