#34 Maksimaalinen hapenottokyky (VO2max) – Elias Lehtonen (LitM)
Liikuntalabra
Voiko osatekijöitä mitata kuntotestillä
Elias selittää ei-kajoavia mittausmenetelmiä kuten impedanssikardiografiaa ja pulssioksimetriaa sekä haasteet laskimoveren mittauksissa.
Kestävyyssuorituskyky | Kestävyysharjoittelu | Fickin yhtälö |
Miksi hapenottokyvyllä on merkitystä kestävyyssuorituksissa? Mistä tekijöistä hapenottokyky koostuu? Miten hapenottokykyä ja sen eri osatekijöitä voi harjoituttaa?
Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti syvemmästä kestävyysfysiologiasta ja fysiikkavalmennuksesta kiinnostuneille.
Liikuntalabran podcastissa vieraana on liikuntafysiologi ja väitöskirjatutkija Elias Lehtonen Helsingin urheilulääkäriasemalta, ja aiheena on maksimaalinen hapenottokyky (VO2max).
Jos työskentelet kestävyysvalmentajana, fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana, fysioterapeuttina, personal trainerina, olet liikunta- tai terveysalan opiskelija tai haluat tietää mistä kestävyysfysiologian tutkimuskentällä juuri nyt puhutaan, et voi jättää tätä podcastia väliin.
Podcastin kuulet Spotifyssa ja ApplePodcastissa
🎙️ Sisältö:
(5:00) Kertoisitko vielä hieman itsestäsi?
(8:00) Miten määritellään hapenottokyky?
(9:30) Miksi hapenottokyvyllä on merkitystä kestävyyssuorituksissa?
(15:00) Minkälaisissa lajeissa tai suorituksissa hapenottokyvyllä on suurin merkitys?
(17:00) Mistä tekijöistä hapenottokyky koostuu?
#24 Parhaat käytännöt: Laboratoriotestaus kestävyysurheilussa – Kimmo Lajunen (LitM)
(23:30) Voiko hapenottokykyä rajoittavia osatekijöitä selvittää kuntotestillä?
(43:00) Miten hapenottokykyä ja sen eri osatekijöitä voi harjoituttaa?
(1:06:00) Miten Lehtoseen saa yhteyttä, jos hapenottokyvyn mittaaminen tai harjoituttaminen kiinnostavat?
📱 Seuraa Lehtosta sosiaalisessa mediassa:
Instagram: helsinginurheilulaakariasema
Lehtonen, E., Rissanen, A. E., Peltonen, J. E., Gagnon, D. D., & Mikkola, T. (2025). Both Central and Peripheral Adaptations Contribute to Training-Induced Changes in Maximal O2 Uptake in an Intensity Domain-Specific Manner. Medicine and science in sports and exercise, 10.1249/MSS.0000000000003734. Advance online publication. https://doi.org/10.1249/MSS.0000000000003734
📄Kurkkaa tutkimusryhmämme julkaisu:
Laitinen, E., Soininen, S., Leppänen, M. H., Waller, K., Bond, B., Lintu, N., Faigenbaum, A. D., Laitinen, T., Haapala, E. A., & Lakka, T. A. Associations of Physical Fitness During Childhood with Arterial Structure and Stiffness in Adolescence: An 8-Year Follow-up Study. Sports Medicine – Open 2025; 11(48). https://doi.org/10.1186/s40798-025-00841-w
Jalanko, P., Bond, B., Laukkanen, J. A., Brage, S., Ekelund, U., Laitinen, T., Määttä, S., Kähönen, M., Haapala, E. A., & Lakka, T. A. (2024). Association between arterial health and cognition in adolescents: The PANIC study. Physiological reports, 12(9), e16024. https://doi.org/10.14814/phy2.16024
Tutustu myös HaapalaLabin muihin tutkimuksiin haapalalab.com
Kuuntele myös:
#3 Miten seurata palautumista kestävyysharjoittelusta? – Olli-Pekka Nuuttila (LitM)
#20 Väsymyksensietokyky kestävyysurheilussa – Pekka Matomäki (LitM, FT)
#24 Parhaat käytännöt: Laboratoriotestaus kestävyysurheilussa – Kimmo Lajunen (LitM)
📱Seuraa Liikuntalabraa somessa:
The AI-powered Podcast Player
